Nord-yliopisto – ammattikorkeakoulusta yliopistoksi osaavan tietopalvelutoimittajan tuella

Norjalainen Høgskolen i Bodø muuttui yliopistoksi vuoden 2011 alusta. Nordlandin yliopistona aloittanut ja nimensä vuonna 2016 muotoon Nord-yliopisto muuttanut opinahjo investoi toimintaansa laajentamalla kirjaston aineistokokoelmaa, sillä sekä opiskelijoilla että tutkijoilla on oltava käytössään ajantasaiset kansainväliset aineistot alasta riippumatta. Yliopiston kirjaston kanssa yhteistyötä vuodesta 2010 lähtien tehneellä LM Tietopalveluilla oli merkittävä rooli kirjaston muutoksessa.

2010 lähtien tehneellä LM Tietopalveluilla oli merkittävä rooli kirjaston muutoksessa.

Rannikolla sijaitsevan yliopiston kirjasto on kehittänyt sekä aineistokokoelmaansa että palvelujaan akateemisen yhteisön tarpeiden mukaisesti. Painettujen julkaisujen lisäksi tarjolla on tietokantoja, e-kirjoja sekä noin 17 000 e-lehteä. Kirjaston vuoden 2010 lehtibudjetista noin 70 prosenttia oli kohdistettu elektronisiin aineistoihin. Kirjaston 16 työntekijästä kaksi onkin erikoistunut e-aineistojen hallintaan. Kirjaston henkilökunta uskoo e-aineiston käytön vain lisääntyvän tulevaisuudessa.

”Ei perinteinen kirjasto mihinkään häviä, mutta sen olemus saattaa muuttua nykyisestä”, toteaa Nord-yliopiston ylikirjastonhoitaja Heidi Pedersen.

Heidi Pedersen kertoo yliopiston lisänneen myös koulutusta e-aineistojen käytöstä niin opiskelijoille, tutkijoille kuin yliopiston työntekijöille.

”Meidän on pysyttävä ajan tasalla, sillä asiakkaiden odotukset kasvavat. Aineistojen ja palveluiden on oltava akateemisella tasolla, ja kirjaston työntekijät ovatkin tehneet kaikkensa varmistaakseen tavoitteiden toteutumisen.”

Tietopalveluiden toimittajan valintaperusteena osaaminen

Heidi Pedersenin mukaan kirjasto odottaa tietopalveluiden toimittajaltaan laadukkaita palveluita ja aitoa osaamista. Kirjastolle on myös tärkeää saada asiakaspalvelua norjaksi.

LM Tietopalveluiden kautta kirjasto on hankkinut tilaustenhallintapalvelun, minkä ansiosta painetut ja elektroniset lehdet voidaan tilata yhden ja saman palveluntoimittajan kautta. Ratkaisu säästää aikaa, kun kustantajiin ei tarvitse pitää yhteyttä, reklamaatioiden teko on yksinkertaisempaa ja laskut tulevat yhdestä osoitteesta sovituin välein.

Yhä suurempi osa kirjaston työntekijöiden työstä tehdään verkossa

Heidi Pedersen toteaa, että e-aineistojen kasvava käyttö on kirjastoalan ehdottomasti merkittävin suuntaus tällä hetkellä.

”Muutos on ollut hitaampaa humanistisissa tieteissä, joissa käytetään yhä paljon painettua aineistoa. Silti suuntaus on kohti e-aineistoja ja niiden etäkäyttöä, sillä opiskelijat opiskelevat yhä enemmän kotoa käsin.”

Elektronisten aineistojen käytön lisääntymisellä on vaikutuksia myös kirjaston henkilökunnan osaamiseen ja toimintaan. Aikaa kuluu perinteisen asiakaspalvelun ja painetun aineiston parissa työskentelyn sijaan yhä enemmän tietokoneen ääressä.

”Myös viestintä on siirtynyt osittain verkkoon ja esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Toivon kuitenkin, että kymmenen vuoden päästä kirjaston käyttäjät käyvät yhä kirjastossa ja ettei asiakaspalvelu ole siirtynyt kokonaan verkkoon.”

Hyödyt:

  • Helpottaa kirjastohenkilökunnan päivittäistä työtä ja aineistojen hallintaa.

”Suuntaus on kohti elektronisia aineistoja ja niiden etäkäyttöä. Aineistojen on oltava käytössä mistä käsin tahansa”